11.6.2010

Kovasti odotellaan juoksua tulevaksi jotta päästäisiin toimiin. Sillä aikaa nautimme luonnossa kävelemisestä ja näkivätpä mieheni ja koirat ilveksenkin päivänä eräänä.. istua nökötti kumpareen päällä ja vahti reviiriään, urheat koiramme villiintyivät täysin ja jopa kolmekiloinen villakoiramme lähti ilveksen perään... Hetken jo oli mielessä että joutui ilveksen suuhun alkupaloiksi mutta eihän näin onneksi käynyt.

Aurinkoista kesää kaikille lukijoille !!!